TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2020

Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n (SLTS) tarkoitus on edistää ja tukea tutkimus- ja
koetoimintaa Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen
hyväksikäytön kehittämiseksi.

Kulunut toimikausi oli säätiön 69. toimintavuosi. Säätiön Y-tunnus on 0116958-8.

Säätiön kannalta vuoden suuri teema oli kiistämättä koronapandemia., joka muutti
talousympäristönkin ennennäkemättömällä tavalla. Talouksien äkkipysäydyksiin oli
maailmanlaajuisesti pakko vastata järeillä keinoilla. Keskuspankit olivat liikkeissään vilkkaita ja
palasivat hyvin nopeasti vanhoihin, finanssikriisistä tuttuihin toimintatapoihin. Rahapolitiikkaa
kevennettiin massiivisesti sekä laskemalla korkoja siellä, missä se oli vielä mahdollista, että
kasvattamalla arvopapereiden osto-ohjelmia valtionlainoissa ja yrityslainoissa. Myös valtioita
tarvittiin mukaan elvytystoimiin.

SLTS finanssivaliokunnassa varauduttiin toimintaympäristön muutokseen laatimalla vuosille 2020
ja 2021 säätiön rahavirroista skenarioanalyysi. Analyysi osoitti SLTS suoriutuvan kahden seuraavan
vuoden aikana kaikista sovituista valvoitteistaan.

1. SÄÄTIÖN HALLINTO

1.1 Hallitus

Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä seuraavat
henkilöt:

Nimittävä yhteisö: Helsingin yliopisto, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Heljä-Sisko Helmisaari (varajäsen Professori Markus Holopainen)

Nimittävä yhteisö: Aalto yliopisto, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Mari Lundström (varajäsen Professori Olli Varis)

Nimittävä yhteisö: Luonnonvarakeskus, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Johtaja Leena Paavilainen (varajäsen Johtaja Eeva-Liisa Ryhänen)

Nimittävä yhteisö: Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, kausi 2020 – 2024
Varsinainen jäsen: Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff (varajäsen tutkimusprofessori Ali Harlin)

Nimittävä yhteisö: Suomen Metsätieteellinen Seura ry, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: Professori Anne Toppinen (varajäsen Apulaisprofessori Petteri Packalen)

Nimittävä yhteisö: Vuorimiesyhdistys ry, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Pekka Nurmi (varajäsen Tutkimusprofessori Raimo Lahtinen)

Nimittävä yhteisö: Tapio Oy, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Liiketoiminnanjohtaja Olli Äijälä (varajäsen Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo)

Nimittävä yhteisö: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittto MTK ry, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen (varajäsen Metsäasiantuntija Lea Jylhä)

Nimittävä yhteisö: Metsäteollisuus ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja  (varajäsen Tutkimusjohtaja Jukka Malinen)

Nimittävä yhteisö: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: DI Tuomo Tuomela (varajäsen Ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos)

Nimittävä yhteisö: Bioenergia ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Toimitusjohtaja Harri Laurikka (varajäsen Toimialapäällikkö Tage Fredriksson)

Hallituksen puheenjohtajana toimi professori Pekka Nurmi ja varapuheenjohtajana senior advisor
Anne-Christine Ritschkoff.

Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Pekka Nurmi, Anne Toppinen ja
Heikki Pajuoja. Työryhmä teki esityksen vuoden 2020 apurahahakemuksista.

Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa, joista kevät- ja syyskokoukset käsittelivät
säätiön sääntömääräisiä asioita.

Kevätkokouksessa 31.03.2020 säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin.
Säätiön apurahatoiminnan painopisteet hyväksyttiin kaksi vuotta sitten, eikä niihin tänä vuonna
tehty muutoksia. Edelleen suositaan vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita,
luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).

• Biotalous
• Mineraalitalous
• Uudet energian tuotanto- ja varastointitavat

Innovaatiot voivat olla prosesseja, teknologioita, tuotteita, palveluita tai sosiaalisia innovaatioita.
Innovaatioilla pitää kuitenkin olla taloudellista hyödyntämispotentiaalia. Tavoitteena on luoda
edellytyksiä elinkeinoelämän uudistumiselle ja kilpailukyvyn lisäämiselle sekä vastata globaaleihin
kestävän kehityksen haasteisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen tai pula
puhtaasta vedestä. Säätiön rahoittamilla tutkimuksilla haetaan ratkaisuja kestävyyshaasteisiin
nimenomaan kotimaisten luonnonvarojen käytön lisäämisen kautta. Kotimaisilla luonnonvaroilla
tarkoitetaan metsiä, mineraaleja, vettä ja niiden eliöstöä.

Kevätkokouksessa puheenjohtaja esitti luonnoksen ”Vuoden väitöskirja ” -palkinnoksi,
suuruudeltaan 10 000 euroa. Palkinto myönnettäisiin kansainvälisen mittapuun mukaan
korkeatasoisesta, suomalaisessa yliopistossa tehdystä väitöskirjasta, joka loisi edellytyksiä kehittää
Suomen luonnonvarojen kestävän kehityksen periaatteiden mukaista hyödyntämistä. Säätiö pyytäisi
loppuvuodesta 2020 esityksiä suomalaisilta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta kalenterivuoden
aikana hyväksytyistä ja palkinnon kriteerit täyttävistä väitöskirjoista. Esitysten pohjalta säätiön
hallitus päättäisi palkinnon saajan. Hallitus päätti yksimielisesti perustaa väitöskirjapalkinnon.

Kevätkokouksessa toimitusjohtaja esitteli lyhyesti SLTS uuden viestintästrategian.
Viestintätyöryhmän jäseniä ovat olleet Pekka Nurmi, Anne Ritschkoff, Heikki Pajuoja ja Roy
Siljamäki. Työryhmän konsulttina on toiminut Pohjoisranta BWC:n viestintäkonsultti Jarno
Forssell. Uusi viestintästrategia synnytti keskustelua. Päätettiin, että hallitus paalaa siihen syyskuun
strategiapäivillä.

Hallituksen apurahakokouksessa 4.11.2021valittiin 32 apurahahakemuksesta 11 hakemusta
hallituksen työvaliokuntaan jatkokäsittelyyn. Hallitus päätti yksimielisesti jatkaa kuuden meneillään
olevan hankkeen rahoitusta.

Hallituksen syyskokous 7.12.2020 päätti myöntää vuodeksi 2021 apurahan neljälle uudelle
tutkimushankkeelle. Syyskokouksessa valittiin myös yksimielisesti vuoden 2021 puheenjohtajaksi professori Pekka
Nurmi ja varapuheenjohtajaksi senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff.

1.2 Finanssivaliokunta

Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä professori Pekka Nurmi puheenjohtajana ja senior
advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat
varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja rahoitusjohtaja Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta
valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana
yhdeksän kertaa.

1.3 Toimihenkilöt

Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.
Taloushallinnossa säätiö käytti Rantalainen Oy -tilitoimiston palveluita.

1.4 Tilintarkastajat

Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena
tilintakastajana KHT Johanna Ala-Härkönen.

1.5 Säätiön lähipiiri

Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja hallituksen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja,
tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin
apurahat eivät säätiön näkemyksen mukaan tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.

Hallituksen jäsen ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon, mikäli apuraha on myönnetty hänen
nimeäjätahonsa laitokselle tai hänen työnantajantajalleen.

Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2020
palkkioita yhteensä 79.963,97 euroa (vuonna 2019 66 059,40 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli
vuonna 2020 yksi (v. 2019 yksi). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2020 palkkioita 6.572 euroa
(vuonna 2019 4.786,40 euroa).

Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan
tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole
vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta. Matkakustannukset korvataan verohallinnon
verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.

Vuoden aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m2 ja 12 m2 huoneet
Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622-5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli.
Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville
vuokralaisille.

SLTS:llä on Autotalossa käytössä 9 m2:n työhuone. Työhuoneesta hoidetaan myös Silmäsäätiön
(1088213-1) hallintoa. Silmäsäätiö on SLTS alivuokralainen. Silmäsäätiö maksaa puolen huoneen
vuokrasta; neliöhinta on Silmäsäätiölle samaa kuin muille kerroksessa oleville vuokralaisille.
Silmäsäätiön asiamiehenä toimii Roy Siljamäki.

1.6. Toiminnan avoimuus

Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoo omilla verkkosivuillaan
osoitteessa http://www.slts.fi. Säätiön toiminnasta on lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen
neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi

2. VARSINAINEN TOIMINTA

2.1 Tutkimustoiminnan tukeminen

Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty
apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän.
Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.

2.1.2 Myönnetyt apurahat

Säätiön hallitus päätti yksimielisesti vuodelle 2021 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 213 471
euroa, seuraaville neljälle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan
mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin
perustein.

Ho Minh Thao:  FinPowder: Design of spray dried powders, 
from Finnish wild berries to protect bioactive compounds for healthy and sustainable diet using
wood-based celluloses and hemicelluloses, 52 900 euroa

Österberg Monika:  Smart assembly of wood polymers for high performance biocomposites,  51 591 euroa

Haapala Antti:  Biohajoavat selluloosatekstiili-komposiittimateriaalit, 54 280 euroa

Phiri JosphatNew Generation of Low Environmental Impact Energy Storage Systems from
Forest Products, 54 700 euroa

Hallitus päätti myös jatkaa vuonna 2020 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta:

Leino Reko: Metsäteollisuuden jätevirroista uusiin polyuretaaneihin – arvokemikaaleja ligniinin
pilkkoutumistuotteista, 49 375 euroa

Lindberg Daniel: Vaahdotuspiirien yksityiskohtainen liuoskemia pohjoisissa olosuhteissa, 53 344 euroa

Roth Eva-Maria:  Comparing the impact of continuous cover forest management and rotation forest
management on long-term soil carbon storage, 54 235 euroa

Hallitus päätti myös jatkaa vuonna 2019 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta:

Timo Fabritius: Skandiumin tuotantoprosessin modifiointi,  49.968 euroa

Tuula Jyske: Vihreää kemiaa ja lisäarvotuotteita, 50.000 euroa

Tuomo Sainio: Puhtaat REEt uusilla tekniikoilla, 48.470 euroa

Apurahojen yhteissumma 148.438 euroa

 

2.2. Sijoitustoiminta

2.2.1 Kiinteistöt

Helsingin Autotalo Oy:ssa vuoden aikana oli yksi 9 m2:n huone vuokraamatta. Kevään aikana
Helsingin Autotalon 5. kerroksen omistuksesta tehtiin arvon määritys. Selvityksen laati Comreal
Oy. SLTS:n omistuksen arvo arvioitiin 1 800 000 euroon.

2.2.2 Metsätilat

Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehtiin puunkauppoja yhteisarvoltaan 126 226 euroa.
Metsätilojen kulut olivat 44 273 euroa.

2.2.3. Sijoitukset

Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen 31.3.2020 kokouksessa.

Tammikuussa ostettiin Fortum Oyj:n osakkeita 150 000 euron arvosta ja Sandvik AB:n osakkeita
150 000 euron arvosta.

Helmikuussa ostettiin Fortum Oyj:n osakkeita 150 000 euron arvosta ja Wärtsilä oy:n osakkeita 150
000 euron arvosta. Mandatum Life vaihtoehtoiset sijoitukset mandaattiin tehtiin 500 000 euron
private debt lisämerkintä. Aktia Nordic Micro Cab b osakerahastoon tehtiin 250 000 euron
merkintä.

Huhtikuussa päätettiin koronapandemian takia lunastaa 1,1 miljoonaa euroa Bearing European Loan
C rahastosta.

Kesäkuussa ostettiin Fortum Oyj:n osakkeita 200 000 euron arvosta.

Elokuussa lisättiin iShares Core EURO STOXX 50 UCITS ETF:n omistusta 500 000 eurolla.

Joulukuussa Korkia -tonttirahastoon tehtiin 500 000 euron lisämerkintä.

Vuoden lopussa sijoitussalkun markkina-arvo oli 24,5 miljoonaa euroa. Salkun tuotto vuodelle 2020
oli hallinnollisten kulujen ja maksettujen apurahojen jälkeen noin 0,6 %.

2.2.4 Kiinnitykset

Kiinnityksiä ei ollut.

2.2.5 Toiminnan riskit

Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön
sijoitusomaisuus on riskin pienentämiseksi jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin.
Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa
sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.

2.2.6 Tulos

Tilikauden tulos oli 483 520,60 euroa alijäämäinen (10 046 595,79 ylijämäinen edellisenä vuotena).

2.3 Muuta

Kesällä 2020 SLTS uudet kotisivut otettiin käyttöön. Ne löytyvät osoitteesta www.slts.fi.
Lokakuussa säätiön tj. Roy Siljamäki, puheenjohtaja Pekka Nurmi, entinen pj. Kari Mielikäinen ja
kasvitieteen professori Jouko Rikkinen vierailivat säätiön Pielaveden ja Maaningan metsätiloilla.
Professori Rikkisen johdolla kartoitettiin Kettukallion tilalla noin 10,5 ha:n suuruinen
potentiaalinen suojelukohde METSO -ohjelman kautta. Myöhemmin syksyllä Ely-keskukselta
anottiin lupaa liittää alue METSO -ohjelmaan. Tätä kirjoitettaessa Ely -keskuksen vastausta ei ole
vielä saatu.

3. TULEVA TOIMINTA

Uusi vuosi käynnistyy tilanteessa, jossa pandemia jyllää edelleen ja tartuntamäärät kasvavat
voimakkaasti Atlantin molemmin puolin. Talouskasvu kärsii jälleen uusista sulkutoimista, mutta
sijoitusmarkkinoilla epävarmuus on rokotteen ja tehtyjen elvytystoimien ansiosta pienempää.

Vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla varsinkin sijoitusomaisuuden osakepainoa tullaan
edelleen kasvattamaan. Hallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti osakeriskiä ja muita
riskipitoisia omaisuusluokkia tullaan asteittain lisäämään. Säätiölle optimaalinen pitkän aikavälin
sijoitussalkun tavoiteallokaatio saavutetaneen vuoden 2021 syksyllä.

Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehdään yhteisarvoltaan vain noin 40 000 euron
harvennushakkuut. Parina edellisenä vuotena tiloilla on tehty metsänhoidollisista syistä normaalia
suurempia päätehakkuita. Vuodeksi 2021 niitä ei ole suunnitteilla.

Säätiö jakaa ensimmäistä kertaa 10 000 euron arvoisen väitöskirjapalkinnon. Se myönnetään
edellisen vuoden parhaalle säätiön tavoitteiden saavuttamista edistävälle väitöskirjalle. Palkinnon
tuomaristona toimii säätiön työryhmä. Palkinto jaetaan normaalivuosina keväisin säätiön
vuosipäivällisillä. Koronaepidemian takia jakaminen saattaa siirtyä syksyyn.

Säätiön uusitut kotisivut avattiin kesällä 2020. Vuonna 2021 keskitytään edelleen kotisivujen
sisältöön ja niiden hakukoneoptimointiin. Vuonna 2021 tullaan viestinnässä paneutumaan
blogikirjoituksiin ja tutkimushankkeiden esittelylyihin. Säätiölle luodaan mahdollisuus ottaa
vastaan lahjoituksia

 

 

 

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
1.1.-31.12.2019

Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr
Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.1. – 31.12.2019

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2019

Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n tarkoitus on edistää ja tukea tutkimus- ja koetoimintaa
Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen hyväksikäytön
kehittämiseksi.

Kulunut toimikausi oli säätiön 68. toimintavuosi. Säätiön Y-tunnus on 0116958-8.

1. SÄÄTIÖN HALLINTO

1.1 Hallitus

Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä seuraavat
henkilöt:

Nimittävä yhteisö: Helsingin yliopisto, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Heljä-Sisko Helmisaari (varajäsen Professori Markus Holopainen)

Nimittävä yhteisö: Aalto yliopisto, kausi 2018 – 2019
Varsinainen jäsen: Professori Mari Lundström (varajäsen Professori Olli Varis)

Nimittävä yhteisö: Luonnonvarakeskus, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Johtaja Leena Paavilainen (varajäsen Johtaja Eeva-Liisa Ryhänen)

Nimittävä yhteisö: Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, kausi 2015 – 2019
Varsinainen jäsen: Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff (varajäsen Vice President Anu Kaukovirta-Norja)

Nimittävä yhteisö: Suomen Metsätieteellinen Seura ry, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: Professori Anne Toppinen (varajäsen Apulaisprofessori Petteri Packalen)

Nimittävä yhteisö: Vuorimiesyhdistys ry, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Pekka Nurmi (varajäsen Tutkimusprofessori Raimo Lahtinen)

Nimittävä yhteisö: Tapio Oy, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Liiketoiminnanjohtaja Olli Äijälä (varajäsen Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo)

Nimittävä yhteisö: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittto MTK ry, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen (varajäsen Metsäasiantuntija Lea Jylhä)

Nimittävä yhteisö: Metsäteollisuus ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen (varajäsen Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja)

Nimittävä yhteisö: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: DI Tuomo Tuomela (varajäsen Ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos)

Nimittävä yhteisö: Bioenergia ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Toimitusjohtaja Harri Laurikka (varajäsen Toimialapäällikkö Tage Fredriksson)

Hallituksen puheenjohtajana toimi tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ja varapuheenjohtajana Senior
Advisor Anne-Christine Ritschkoff.

Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Erno Järvinen, Anne Toppinen ja
Pekka Nurmi. Työryhmä laati esityksen tutkimustoiminnan uusista painopisteistä ja teki esityksen
vuoden 2019 apurahahakemuksista.

Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa, joista kevät- ja syyskokoukset käsittelivät
säätiön sääntömääräisiä asioita.

Kevätkokouksessa 11.04.2019 säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin.
Säätiön apurahatoiminnan painopisteet hyväksyttiin vuosi sitten eikä niihin tänä vuonna tehty
muutoksia. Edelleen suositaan vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita,
luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).

• Biotalous
• Mineraalitalous
• Uudet energian tuotanto- ja varastointitavat

Innovaatiot voivat olla prosesseja, teknologioita, tuotteita, palveluita tai sosiaalisia innovaatioita.
Innovaatioilla pitää kuitenkin olla taloudellista hyödyntämispotentiaalia. Tavoitteena on luoda
edellytyksiä elinkeinoelämän uudistumiselle ja kilpailukyvyn lisäämiselle sekä vastata globaaleihin
kestävän kehityksen haasteisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen tai pula
puhtaasta vedestä. Tutkimuksella haetaan ratkaisuja kestävyyshaasteisiin nimenomaan kotimaisten
luonnonvarojen käytön kautta. Kotimaisilla luonnonvaroilla tarkoitetaan metsiä, mineraaleja, vettä
ja niiden eliöstöä.

Hallituksen apurahakokouksessa 1.11.2019 valittiin 30 apurahahakemuksesta 10 hakemusta
hallituksen työvaliokuntaan jatkokäsittelyyn.

Hallituksen syyskokous 9.12.2018 päätti myöntää vuodeksi 2020 apurahan kolmelle uudelle
tutkimushankkeelle ja jatkaa vuonna 2019 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta.

Säätiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin professori Pekka Nurmi. Väistyvä puheenjohtaja Erno
Järvinen oli työpaikan vaihdoksen takia erovuorossa. Hallitus esitti väistyvälle puheenjohtajalle
lämpimät kiitoksensa.

1.2 Finanssivaliokunta

Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä tutkimuspäällikkö Erno Järvinen puheenjohtajana ja
senior advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat
varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja rahoitusjohtaja Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta
valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana
seitsemän kertaa.

1.3 Toimihenkilöt

Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.

Taloushallinnossa säätiö käytti FinCount Oy -tilitoimiston palveluita.

1.4 Tilintarkastajat

Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena
tilintakastajana KHT Johanna Ala-Härkönen.

1.5 Lähipiiri

Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja hallituksen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja,
tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin
säätiön näkemyksen mukaan apurahat eivät tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.

Hallituksen jäsen ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon, mikäli apuraha on myönnetty hänen
nimeäjätahonsa laitokselle tai hänen työnantajantajalleen.

Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2019
palkkioita yhteensä 66.059,40 euroa (vuonna 2018 79.272,65 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli
vuonna 2019 yksi (v. 2018 yksi). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2019 palkkioita 4.786,40
(vuonna 2018 4.160,20).

Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan
tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole
vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta. Matkakustannukset korvataan verohallinnon
verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.

Lokakuun 2019 alusta alkaen Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m2 ja 12 m2 huoneet
Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622-5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli.
Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville
vuokralaisille.

SLTS:llä on Autotalossa käytössä 9 m2 työhuone. Työhuoneesta hoidetaan myös Silmäsäätiön
(1088213-1) hallintoa. Silmäsäätiö on SLTS alivuokralainen. Silmäsäätiön asiamiehenä toimii Roy
Siljamäki.

1.6. Toiminnan avoimuus

Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoo omilla verkkosivuillaan
osoitteessa http://www.slts.fi . Säätiön toiminnasta on lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen
neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi

2. VARSINAINEN TOIMINTA

2.1 Tutkimustoiminnan tukeminen

Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty
apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän.
Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.

2.1.2 Myönnetyt apurahat

Säätiön hallitus päätti yksimielisesti vuodelle 2020 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 156 954
euroa, seuraaville kolmelle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan
mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin
perustein.

Leino RekoMetsäteollisuuden jätevirroista uusiin polyuretaaneihin – Arvokemikaaleja ligniinin
pilkkoutumistuotteista,  49 375 euroa

Lindberg Daniel: Vaahdotuspiirien yksityiskohtainen liuoskemia pohjoisissa olosuhteissa, 53 344 euroa

Roth Eva-Maria: Comparing the impact of continuous cover 
forest management and rotation forest management on long-term soil carbon storage, 54 235 euroa

Uudet apurahat yhteensä 156 954 euroa

Hallitus päätti myös jatkaa vuonna 2019 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta:

Timo Fabritius: Skandiumin tuotantoprosessin modifiointi 49.968 eurolla

Tuula Jyske: Vihreää kemiaa ja lisäarvotuotteita 50.000 eurolla

Tuomo Sainio: Puhtaat REEt uusilla tekniikoilla 48.470 eurolla

Apurahojen yhteissumma 148.438 euroa

 

2.2. Sijoitustoiminta

2.2.1 Kiinteistöt

Tammikuussa 2017 säätiön hallitus hyväksyi Lemminkäinen Talo Oy:n ostotarjouksen
Riihitontuntie 14 kiinteistöstä. Tarjouksen loppusumma oli 14.271.000 euroa. Esikaupan yhteydessä
saatiin toukokuussa 2017 5.000.000 euron ennakkomaksu. Lopullinen kiinteistökauppa tehtiin
YIT:n kanssa 27.9.2019 (Lemminkäinen Oyj oli esikauppasopimuksen jälkeen fuusioitunut
YIT:hen). Lopullisen kaupan yhteydessä Espoon kaupungille maksettiin 3 787 126 euron
maankäyttömaksu.

Helsingin Autotalo Oy:ssa oli huhtikuusta syyskuun loppuun 135 m2:n tila vuokraamatta.
Lokakuun alusta 117 m2 vapaasta tilasta vuokrattiin kolmelle pienyrittäjälle.

2.2.2 Metsätilat

Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehtiin puunkauppoja yhteisarvoltaan 259 000 euroa, joista
mittaukseen perustuen tilikaudelle tuloutettu 253.395,57 euroa. Metsätilojen kulut olivat 46 000
euroa.

2.2.3. Sijoitukset

Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen 11.4.2019 kokouksessa.
Kesän aikana tuotto-osuuksista ja metsänmyynneistä tulleilla noin 300 000 eurolla ostettiin Stora
Oy:n ja Metsä Boardin osakkeita.

Lokakuusta alkaen Riihitontuntie 14 kiinteistökaupan varoja allokoitiin seuraavasti:
 2 miljoonaa euroa EQ:n hoivakiinteistörahastoon
 1 miljoonan euron sitoumus Mandatum Lifen vaihtoehtoisiin sijoituksiin
 500 000 euron merkintä Aktia EMD Frontier -korkorahastoon
 500 000 euron sitoumus Korkian tonttirahastoon
 loput kiinteistökaupan rahat sijoitettiin Evli Likvidi korkorahastoon

Koko sijoitussalkun markkina-arvo nousi vuoden aikana hallinnolliset kulut ja maksetut apurahat
mukaan lukien 8,62 %. Kaikki säätiön omaisuusluokat tuottivat hyvin.

2.2.4 Kiinnitykset

Riihitontuntie 14 kiinteistön pantit purettiin kiinteistökaupan yhteydessä.

2.2.5 Toiminnan riskit

Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön
sijoitusomaisuus on jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin riskin pienentämiseksi.
Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa
sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.

2.2.6 Tulos
Tilikauden tulos oli 10.046.595,79 euroa ylijäämäinen (261.364,80 ylijämäinen edellisenä vuotena).

3. TULEVA TOIMINTA

Vuosi 2020 alkoi sijoitusmarkkinoilla positiivisessa vireessä. Helmikuun puolesta välistä Kiinan
Wuhanista maailmalle levinnyt koronavirus on tätä kirjoittaessa sulkenut useimmat maailman
yhteiskunnat. Suomessa eduskunta hyväksyi 18.3. valmiuslain käyttöönoton, ja esim. kaikki maan
koulut suljettiin sekä yli 10 hengen kokoukset kiellettiin. Globaalit osakemarkkinat ovat
kuukaudessa laskeneet noin 35 %. Säätiön käteisvarat riittävät kriisiaikanakin. Noin 10 %
sijoitusomaisuudesta on tällä hetkellä sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin. Käteisvarat tulevat
riittämään useaksi vuodeksi ja kattavat sekä juoksevat menot että apurahojen maksamisen.
Vuonna 2020 päätetään tutkimusapurahoista kolmelle tai neljälle uudelle hankkeelle. Kuudelle
hankkeelle tullaan suunnitelmien mukaan myöntämään jatkorahoitus. Vuodesta 2021 säätiö on
apurahojen myöntämisten lukumäärässä palannut normaalitasolle. Tilanteen salliessa apurahojen
euromäärää tullaan nostamaan esimerkiksi jakamalla 10. apuraha.

Kevään aikana luodaan säätiön viestintästrategia. Sitä työstää hallituksen asettama
viestintästrategiatyöryhmä. Strategian laadinnassa säätiötä auttaa viestintätoimisto Pohjoisranta
BCW.

Säätiön uudet kotisivut otetaan käyttöön kesän aikana.

Kevään aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksen omistuksesta tehdään arvon määritys. Selvityksen
laatii Comreal Oy.

Metsätiloilla hakkuiden määrää pienennetään hieman edellisen vuoden määrään verrattuna koska
puun kantohinnat eivät ole viime aikana kehittyneet suotuisasti ja koska viimeisen kahden vuoden
aikana aikaisempia vuosia suuremmat hakkuut on jo toteutettu. Arvioitujen hakkuiden euromääräksi
on budjetissa arvioitu noin 170 000 euroa. Vuosittaisista metsänhoitotöistä huolehditaan. Säätiön
toimitusjohtaja vierailee metsätiloilla syksyn aikana.

 

Vuoden 2019 tilinpäätöstiedot kokonaisuudessaan luettavissa täältä.