Ilmastoviisaan metsänhoidon tehostaminen lannoituksen avulla

Researcher

Anni Palvi, MSc, väitöskirjatutkija, Suomen Luonnonvarakeskus

Ohjaajat:

Aleksi Lehtonen, tutkimusprofessori, Luke

Annamari Lauren, suometsätieteen professori, HY

Marjo Palviainen, apulaisprofessori, HY

Voiko talousmetsien lannoitus olla ilmastoviisas metsänhoitokeino? Millainen rooli lannoituksella voisi olla osana monitavoitteista metsänhoitoa? Missä, miten ja miksi metsiä kannattaa lannoittaa?

Näihin kysymyksiin etsin vastauksia väitöskirjassani, jossa perehdyn lannoituksen vaikutuksiin puiden fysiologiaan yhdessä kokeneen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytämme puiden rungoista saatavia kairalastunäytteitä, joiden avulla luomme näkymän puiden menneisyyteen koko niiden elinkaaren ajalta. Vuosilustot kertovat tarinaa puiden kasvusta, vedenkäytöstä ja yhteyttämisestä ennen lannoitusta ja sen jälkeen. Tutkimuksen keskiössä ovat hiilen isotooppianalyysit (¹²C/¹³C), jotka yhdessä muun tausta-aineiston kanssa auttavat tekemään päätelmiä lannoituksen vaikutuksista puiden fysiologiaan ja rungon kasvuun.

Kivennäismailla, jossa metsien kasvua rajoittaa usein typen puute, typpilannoitus tehdään yleensä kerran tai kahdesti ennen uudistushakkuuta. Tämä on käytännön metsätalouden keino maksimoida tukkipuun määrä ja taloudellinen tulos. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että typpilannoitus voi lisäksi tehostaa metsien maaperän hiilensidontaa ja jo 80-luvulla on suositeltu toteuttamaan typpilannoitus pienellä annoksella typpeä muutaman vuoden välein. Tutkimuksessa selvitämme typpilannoituksen toimintamekanismeja hyödyntämällä ainutlaatuista koesarjaa, jossa metsikköjä on lannoitettu kymmenen vuoden välein yli kuuden vuosikymmenen ajan.

Turvemailla typpi ei useimmiten rajoita kasvua, mutta ravinnetasapainon heikkeneminen on jatkuvan puunkorjuun myötä alati paheneva ongelma. Samalla energiapuun kerääminen ja polttaminen lisääntyy energiantuotannon siirtyessä pois uusiutumattomista luonnonvaroista. Polttoprosessissa syntyvä ravinnerikas puutuhka voisikin olla kiertotaloutta edistävä suometsien lannoite, jolla voitaisiin palauttaa ravinteet takaisin metsiin. Tuhkalannoituksen vaikutusmekanismeja tunnetaan kuitenkin huonosti ja etenkin kuusivaltaisten turvemaiden kohdalla on suuri tietoaukko. Tutkimuksessa tuotamme lisää tietoa sekä mänty- että kuusivaltaisten turvemaiden tuhkalannoituksesta.