Toimintakertomus 2023

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2023

Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n (SLTS) tarkoitus on edistää ja tukea tutkimus- ja koetoimintaa Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen hyödyntämisen kehittämiseksi.

Kulunut toimikausi oli säätiön 72. toimintavuosi. Säätiön Y-tunnus on 0116958–8.

Toimintavuoden aikana suurimmat ulkoiset uhkakuvat liittyivät inflaation nousuun, sodan jatkumiseen ja varsinkin vuoden loppupuolella talouskasvun hyytymiseen. Säätiön sijoitussalkussa osake ja korolliset omaisuusluokat tuottivat hyvin, mutta kiinteistörahastojen hinnat halpenivat. Riittävien likvidien varojen ansiosta ulkoiset uhat eivät vaikuttaneet säätiön toimintaan. Vuoden aikana säätiö rahoitti suunnitelmien mukaisesti kymmentä monivuotista apurahaa ja jakoi 10 000 euron väitöskirjapalkinnon tohtoritutkija Subin Kalunille Helsingin yliopistosta.

Keväällä Autotalon, Salomoninkatu 17 A, 5. kerroksessa tehtiin suurehko remontti.

1. SÄÄTIÖN HALLINTO

• Hallitus

Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä:

Hallituksen puheenjohtajana toimi professori Pekka Nurmi ja varapuheenjohtajana senior advisor Anne-Christine Ritschkoff.

Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Pekka Nurmi, Mari Lundström, Petteri Packalen ja Heikki Pajuoja. Työryhmä teki esityksen vuoden 2023 apurahahakemuksista ja väitöskirjapalkinnon saajasta.

Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa. Kevät- ja syyskokoukset käsittelivät säätiön sääntömääräisiä asioita.

Apurahojen myöntöperusteisiin ei tehty muutoksia. Myönnöissä suositaan biotalouden ja mineraalitalouden vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita  luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).

Hallitus päätti myöntää vuoden 2023 väitöskirjapalkinnon Dr. Subin Kalunille. Subin Kalunin väitöskirja ” Long-term effects of biochars as a soil amendment in boreal agricultural soils” hyväksyttiin Helsingin yliopistossa 2. syyskuuta 2022. Palkinto jaetiin hallituksen kevätkokouksen yhteydessä 13. huhtikuuta 2023.

Apurahakokokouksessa 8.11.2023 keskusteltiin SLTS:n lähipiiriohjeista ja päätettiin niissä noudattaa vakiintunutta käytäntöä. Säätiön apurahojen saajia valittaessa esteellisyyskriteerit ovat:

1. hallituksen jäsenen sukulaisuus hakijaan
2. hallituksen jäsenen yhteiset tutkimustyöt hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana
3. hallituksen jäsenen toimiminen hakijan esimiehenä

Syyskokouksessa 13.12.2023 päätettiin vuodeksi 2024 valita Pekka Nurmi uudelleen säätiön puheenjohtajaksi, samoin Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajaksi.

1.2. Finanssivaliokunta

Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä professori Pekka Nurmi puheenjohtajana ja senior advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja ja KTM Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa.

1.3. Toimihenkilöt

Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.

Taloushallinnossa säätiö käytti Rantalainen Oy -tilitoimiston palveluita.

1.4. Tilintarkastajat

Tilintarkastajana on toiminut AudiTax Oy:n KHT Soila Rantala ja varatilintarkastajana AuditPlan Oy:n KHT Jonas Sandell.

1.5. Säätiön lähipiiri

Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja sen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja, tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin apurahat eivät säätiön näkemyksen mukaan tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.

Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2023 palkkioita yhteensä 76 698,00 euroa (vuonna 2022 83 417,71 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli vuonna 2023 yksi (v. 2022 yksi). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2023 palkkioita 8 066 euroa (vuonna 2022 6 820 euroa).

Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta.  Matkakustankset korvattiin verohallinnon verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.

Vuoden aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m² ja 12 m² huoneet Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622–5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli. Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville vuokralaisille. Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville vuokralaisille.

SLTS:llä oli Autotalossa käytössä 12 m²:n työhuone. Työhuoneesta hoidettiin myös Silmäsäätiön (1088213–1) ja Stiftelsen Svenska Blindgården hallintoa. Silmäsäätiö ja Stiftelsen Svenska Blindgården olivat SLTS alivuokralaisia. Alivuokralaiset maksoivat kumpikin kuukaudelta 225 euroa vuokraa; neliöhinta oli niille samaa kuin muille kerroksessa oleville vuokralaisille. Silmäsäätiön asiamiehenä ja Stiftelsen Svenska Blindgårdenin toimitutusjohtajana toimi Roy Siljamäki.

1.6. Toiminnan avoimuus

Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoi omilla verkkosivuillaan osoitteessa http://www.slts.fi. Säätiön toiminnasta oli lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi.

2. VARSINAINEN TOIMINTA

2.1. Tutkimustoiminnan tukeminen

Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän. Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.

2.1.2. Myönnetyt apurahat

Määräaikaan mennessä SLTS vastaanotti 28 (38) uutta apurahahakemusta. Säätiön hallitus päätti vuodelle 2023 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 174 050 euroa, seuraaville kolmelle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin perustein.

• Hovi, Aarne; Metsien monimuotoisuus ja albedo: hyperspektriteknologioista ilmastohyötyihin, kolmen vuoden hanke, Aalto -yliopisto, 60 000 euroa
• Serna, Rodrigo; New engineering methods to improve the circularity and sustainability of battery raw materials value chains (CircuS),kolmen vuoden hanke, Aalto -yliopisto, 54 050 euroa. Mari Lundström ilmoitti jääviydestään päätettäessä Rodrigo Sernan apurahasta.
• Vainio, Eeva; Juurikäävän virustorjunta kohti käytäntöä uuden tartutusmenetelmän avulla, kolmen vuoden hanke, Luonnonvarakeskus (LUKE), 60 000 euroa. Petteri Pakkalen ilmoitti jääviydestään päätettäessä Eeva Vainion apurahasta.

Hallitus päätti myös jatkaa edellisinä vuosina myönnettyjen seitsemän tutkimushankkeen rahoitusta, yhteismäärältään 393 206 euroa:

• Beier Christoph; Machine learning approaches for IOCG-style Fe-Cu-Au deposits prospectivity modelling, northern Finland, Helsingin yliopisto, 52 394 euroa
• Immanen Juha; SpeedBreed – Accelerated breeding for improved hardwood growth and quality, Helsingin yliopisto, 60 846 euroa
• Lahtinen Manu; Ksantaattien talteenotto kaivosten jätevesistä, Jyväskylän yliopisto, 57 093 euroa
• Lastusaari Mika; Soda-lights: utilizing abundant Finnish minerals to produce highly luminescent sodalites for lighting, Turun yliopisto, 54 846 euroa
• Runtti Hanna; Biopohjaisten adsorbenttien regenerointi, regenerointiliuoksen ja käytetyn adsorbentin hyödyntäminen, Oulun yliopisto, 58 797 euroa
• Virtasalo Joonas; FeCoVERY – rautamangaanisaostumat uusiutuvana ja ekologisesti kestävänä hi-tech metallien raaka-aineena, Geologian tutkimuskeskus (GTK), 55 890 euroa

Ukrainalaiselle tutkijalle myönnetty erityisapuraha:

• Hetmanenko Viktoriia; Integfertisol: Integrated solution for production enhanced efficiency fertilizer from wood fiber sludge, Luonnonvarakeskus (LUKE), 53 340 euroa

Väitöskirjapalkinto alan parhaasta väitöskirjasta vuonna 2022

• Subin Kalu; Long-term effects of biochars as a soil amendment in boreal agricultural soil, Helsingin yliopisto, 10 000 euroa

Kaikkien vuodelle 2023 rahoitettavien tutkimushankkeiden yhteissumma oli 577 256 euroa (551 543,4 euroa).

2.2. Sijoitustoiminta

Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen kevätkokouksessa 13.4.2023.

2.2.1. Kiinteistöt

Helsingin Autotalo Oy:ssä oli vuoden aikana yksi 9 m2:n huonetta vuokraamatta.

2.2.2. Metsätilat

Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehtiin puukauppoja 91 971 eurolla. Metsätilojen kulut olivat 47 409 euroa.

Ilmatar Oy:n kanssa tehtiin 50 vuoden vuokrasopimus tuulivoimalasta Maaningan metsätilalle.

2.2.3. Sijoitukset

Sijoitusvarallisuuden riskijakaumat olivat koko vuoden säätiön sijoitussunnitelman mukaisten rajojen puitteissa.

SLTS:n taseen loppusumma vuoden 2023 päättyessä oli 18 775 916,74 euroa ja säätiön sijoitusvarallisuuden markkina-arvo noin 27,2 miljoonaa euroa. Koko sijoitussalkun markkina-arvo nousi vuoden aikana 4,2 %.

Vuoden lopussa säätiön sijoitusvarallisuudesta oli osakemarkkinoille sijoitettuna 48 %, korkomarkkinoille 7 %, kiinteistörahastoihin 13 %, metsäkiinteistöihin 11 %, Autotalon kiinteistöön 6 % ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 14 %. Käteisenä oli 1 %.

2.2.4. Kiinnitykset

Kiinnityksiä ei ollut.

2.2.5. Toiminnan riskit

Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön sijoitusomaisuus on riskin pienentämiseksi jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin. Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.

2.2.6. Tulos

Tilikauden tulos oli 520 012,63 euroa alijäämäinen (v. 2022; 599 864,14 euroa alijäämäinen).

3. TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILINKAUDEN PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN JA ARVIO TULEVISTA TAPAHTUMISTA

Korkeat inflaatioluvut taittuivat vuoden 2023 loppupuolella. Yleisesti odotetaan, että markkinoiden hintapaineet hellittävät vuonna 2024. Tämän takia keskuspankkien ennustetaan laskevan ohjauskorkoja keväästä 2024 alkaen. Geopolitiikka tuo omat haasteensa sijoitustoiminnassa. Ukrainan sodan kolmas vuosi on alkamassa, Lähi-idässä on hyvin rauhatonta ja myös Kiinan poliittiset ja taloudelliset riskit ovat nousseet. Sijoitusmarkkinoilla osakesijoitukset uskotaan tuottavan korkosijoituksia paremmin. Kiinteistörahastojen arvostuskäytännöt eivät näytä vakiintuneen eli kiinteistörahastojen tuottojen vuosineljännesvertailut saattavat poiketa toisistaan. Säätiön sijoitussalkun sijoitusriskit on hajautettu hyvin ja käteisvarat riittävät, eikä epävarmalta tuntuvat nänkymät tule säätiön varsinaiseen toimintaan vaikuttamaan. Säätiö tulee vuonna 2024, kuten aikaisemmin, rahoittaan samanaikaisesti kymmentä tai yhtätoista tutkimushanketta.

Säätiön vuotuinen 10 000 euron arvoinen väitöskirjapalkinto jaetaan hallituksen kevätkokouksen yhteydessä huhtikuussa.

Vuoden 2024 talousarvio on laskettu olettamalla menojen määräksi 797 000 euroa (895 000 euroa vuonna 2023). Apurahoihin on budjetoitu noin 2,5 % sijoitussalkun vuodenvaihteen markkina-arvosta.